E n n ä t y s m ä ä r ä j u l k i s i a
r a k e n n u k s i a v a l m i i k s i
Pitkän odotuksen, monien kokousten, neuvottelujen, lähetystöjen ja pal­
jon sanomalehtikirjoittelun jälkeen saatiin Turussa syksyllä 1964 käyntiin
kaksi suurta rakennushanketta: valtion virastotalo ja yliopistollisen keskus­
sairaalan U-sairaala. Tuloksena on, että tämän vuoden lopulla Turussa val­
mistuu julkisia rakennuksia kuutiomäärältään enemmän kuin koskaan ai­
kaisemmin. Samalla kun kaupunkikuva kohenee, näissä laitoksissa tapah­
tuvat toiminnat tehostavat Turun merkitystä maakunnallisena ja valtakun­
nallisena keskuksena.
let. Seuraavat vartiopaikat olivat
Turun Vartiovuorenmäki ja Liedon
Vanhalinna. Turkua sanotaan Suo­
men portiksi länteen, jolloin Ruis­
salo ia Hirvensalo muodostavat sen
portinpylväät.
Hirvensalon kansakoulu perustet­
tiin 1879, jolloin Maarian kunnan­
kokous samanaikaisesti perusti Kär-
sämäen koulun. Koulun oppilaina
ovat olleet akateemikko Wäinö Aal­
tonen, joka sai koulusta päästöto­
distuksen 31. 5. 1907, sekä sanoma-
lehtiopin professori Eino Suova.
Viime lokakuussa koulun nimi muu­
tettiin Wäinö Aaltosen kouluksi. Pi­
hamaalle johtavassa portinpielessä
oleva laatta on opettajien ja eräi­
den muiden hirvensalolaisten lah­
joittama. Koulun juhlasalissa on
kaksi Aaltosen lahjoittamaa luon­
nollista kokoa olevaa reliefiä, jotka
ovat Aleksis Kiven patsaan jalus­
tasta. Lisäksi Aaltoselta on saatu
lahjana Kiven ja Sibeliuksen mar­
moriset päät. Wäinö Aaltosen sisar,
taiteilija Elsa Veuro on lahjoittanut
tänä vuonna koululle vuonna 1904
painetun Suomen historiateoksen,
jota akateemikko kahden sisarensa
kanssa on käyttänyt oppikirjana
Hirvensalossa koulua käydessään.
Toinen Hirvensalon koulu on 8
vuotta sitten valmistunut Särkilah­
den kansakoulu. Koulua rakennet­
taessa unohtui tie tekemättä ja siitä
johtuu, että pikisaarelaiset lapset
joutuvat kulkemaan Lauttarannan
kautta, jolloin matkaa tulee 5 km
(linnuntietä välimatka on 1 km).
Tulevaisuuden suunnitelmiin si­
sältyy Oriniemestä Pitkäänsalmeen
suunniteltu yhtenäinen viheralue,
saaren pohjoisosaan teollisuus- ja
satama-alue ja eteläosaan puutarha­
maisesti rakennetut asuma-alueet.
Saari on vailla vesijohtoverkkoa,
mutta suunnitteilla on vesijohtoput-
kiston rakentaminen Pitkänsalmen
alitse. Rakennettavan vesilinnan pa­
ras sijaintipaikka on 51 metriä kor­
kealla Ylikylänmäellä, jolta jo ny­
kyisinkin avautuu erinomainen nä­
kymä yli Turun kaupungin. Samalle
paikalle on ehdotettu myös urheilu­
keskusta. Puolustuslaitokselle varat­
tavat alueet, mm. ampumarata, saat­
tavat kuitenkin suunnitelmia muut-
TOIVO KORPELA
Virastotyötilat
800
hengelle
Kuparilla ja punaisilla julkisivu-
tiilillä verhotun virastotalojättiläisen
ovat suunnitelleet arkkitehdit R.-V.
L u u k k o n e n ja H. S t e n r o s
eli samat miehet kuin viereisen
kaupunginteatterin.
Louhinta- ja
maankaivutyöt paikalla aloitettiin
lokakuun alussa 1964. Kahtena ke­
sänä työ on ollut keskeytyksissä 4
kuukautta ja viime kesänäkin mies­
vahvuus oli normaalia pienempi lo­
mien ja vapaiden lauantaiden takia.
Pääurakoitsijana on toiminut Ra­
kennustoimisto A. Puolimatka Oy.
Virastojen muutto taloon alkaa
syyskuun puolivälissä.
Kaikkiaan
sieltä saa uudet tilat 17 valtion vi­
rastoa ja laitosta, jotka tähän asti
ovat olleet hajallaan eri puolilla
kaupunkia, jotkut toimineet useam­
massa eri paikassakin, mistä on tie­
tysti ollut haittaa sekä virastojen
sisäiselle työskentelylle että niissä
asioiville. Uusi virastotalo on laa­
tuaan suurin maassamme itsenäi­
syyden aikana rakennettu ja ilmei­
sesti kaikkien aikojen suurin yhdellä
kertaa toteutettuna. Rakennuksen
tilavuus on n. 97.000 m3. Siitä on
kolme 50 x 114 metrin suuruista
kerrosta maan alla. Huonepinta-alaa
talossa on 18.266 neliömetriä ja
siellä tulee työskentelemään n. 800
henkeä. Virastotilojen lisäksi taloon
on sijoitettu maaherran virka- ja
edustusasunto. Vielä viime tingassa
on tapahtunut erinäisiä muutoksia,
mm. tietokonekeskuksen suhteen,
mikä on jossain määrin viivästyttä­
nyt rakennuksen lopullista valmistu­
mista. Itse rakennuksen kustannuk­
set ovat 14.8 milj. mk ja yhteisten
tilojen kalusteineen se maksaa n.
15.15 milj. mk.
Kun syksyllä vielä valmistuu Wäi­
nö Aaltosen museo, on entisten
makasiinitonttien alue vajaan vuosi­
kymmenen
kuluessa
muuttunut
edustavaksi julkisten rakennusten
ryhmäksi, johon liittyy vielä tyylikäs
Samppalinnan uimastadion. Ympä­
ristön kunnostaminen on kaupungin
asia, mutta toistaiseksi ei ole mää­
rärahaa kuin virastotalon joen puo­
leisen julkisivun editse kulkevan
Aittakadun kunnostamiseen. Viras­
totalon tontti oli siksi ahdas, ettei
sille saatu nykyisten määräysten
mukaisia autotiloja. Tämän vuoksi
on herännyt kysymys pysäköintita­
lon rakentamisesta teatterin ja vi­
rastotalon väliin rakennustyön ai­
kana kaivetun montun kohdalle.
Valtio ei kuitenkaan ole tuntenut
kiinnostusta hanketta kohtaan eikä
myöskään kaupunki ole ainakaan
toistaiseksi myöntänyt varoja.
Katujen nimeämistoimikunta on
ehdottanut, että virastotalon ja Itäi­
sen Rantakadun välille jäävä aukio
ristittäisiin Itsenäisyyden aukioksi.
Toisaalta on huomautettu, että se
on liian pieni ja vaatimaton niin
juhlavaa nimeä kantamaan. Asema­
kaavassa alue on merkitty istutet­
tavaksi. Tätä kirjoitettaessa nimi­
kysymys on vielä ratkaisematta
kaupunginhallituksessa ja valtuus­
tossa.
U-sairaala käyttöön
ensi vuoden puolella
Yliopistollisen keskussairaalan U-
sairaalan sekä aikaisemmin valmis­
tuneen lämpö- ja voimakeskuksen
ja uuden talousrakennuksen ovat
suunnitelleet arkkitehdit Martta ja
Ragnar Y p y ä . Kun osaksi 13-ker-
roksisen U-sairaalan rakennustyöt
aloitetiin lokakuussa 1964 oli kal-
lionlouhinta jo suoritettu. Sairaala-
Turun uusi
virastotalo
on komea
monumentti
Aurajoen
itäisellä
rannalla
rakennuksen tilavuus on 161.400 m3
ja talousrakennuksen 33.940 m3,
joten Kiinamyllymäen reunaan on
tässä vaiheessa rakennettu kaik­
kiaan 195.340 m3. Pääurakoitsijana
on toiminut Rakennustoimisto Ruola
Oy. Itse sairaalan urakkasumma oli
yli 25.3 milj. mk ja talousrakennuk­
sen lähes 5.3 milj. mk, mihin tulee
lisäksi jonkin verran indeksikoro­
tuksia. Talousrakennus valmistuu
luovutuskuntoon jo lokakuussa ja
sairaalarakennus jouluun mennessä.
Laitteiden ja kaluston hankintaan on
täksi vuodeksi suunnitelmien edel­
lyttämät määrärahat, mutta ensi
vuodeksi tarvitaan vielä lisää. Kus­
tannukset jakaantuvat valtion ja
osakaskuntien kesken. Sairaalara­
kennuksen bruttopinta-ala on 47.040
m2, josta hyötytilaa lähes 40.000
m2.
Opetustarkoituksiin tarvitaan
siitä n. 7 pros.
Uuteen sairaalaan saadaan 555
potilaspaikkaa. Vanhoissa raken­
nuksissa suoritetaan samalla eräitä
järjestelyjä ja muutoksia, joiden
jälkeen koko paikkaluku nousee yli
1.000. Tähän asti on 28-paikkainen
neurologinen klinikka toiminut Ku­
pittaan sairaalan yhteydessä, mutta
se siirtyy nyt myös keskussairaa­
laan. Tässä vaiheessa ei vanhoja
rakennuksia pureta. Käytöstä jäävä
talousrakennuskin kunnostetaan to­
dennäköisesti poliklinikkakäyttöön.
Keskussairaalan lopullinen paik­
kaluku on vahvistettu hieman yli
1 600:ksi. Kuten tunnettua, on seu-
raava laajennusvaihe tarkoitus si­
joittaa rautatien toiselle puolelle
Kupittaan Savi Oy:n alueelle. Ton­
tin pakkolunastustoimenpiteet on
pantu vireille, mutta eräs asian­
osainen on valittanut Korkeimpaan
hallinto-oikeuteen, mikä viivästyttää
ratkaisua. Tällä välin on uuden laa­
jennuksen huonetilaohjelma jo te­
keillä.
Katujen nimeämistoimikunnan eh­
dotuksesta virastotalon ja Itäisen
Rantakadun välille jäävä aukio on
ristitty Itsenäisyydenaukioksi. Ase­
makaavassa alue on merkitty istu­
tettavaksi.
Vanhoja oppilaitoksia
uusiin tiloihin
Maan vanhin ammatillinen oppi­
laitos, v. 1813 toimintansa aloitta­
nut T u r u n m e r e n k u l k u k o u -
Iu pääsee tänä syksynä vihdoin
omaan taloonsa. Vuodesta 1836 se
on ollut tilapäisesti sijoitettuna Var-
tiovuorenmäen ent. tähtitorniraken-
nukseen, joka on sopinut tarkoituk­
seen erittäin huonosti. Tallimäelle
Juhana Herttuan yhteiskoulun naa­
puriksi kohonneen uuden kouluta­
lon on suunnitellut arkkitehti Erik
L i n d r o o s . Rakennus on 4-ker-
roksinen ja tilavuudeltaan n. 17.000
m3. Kustannukset ovat n. 2.5 milj.
mk. Pääurakoitsijana on toiminut
Kivikartio Oy.
Ulospäin näkyvänä erikoisuutena
on katolle sijoitettu komentosilta-
rakennelma, josta avautuu hyvä nä­
köala satamaan ja voidaan tutkan
avulla seurata myös liikkuvia lai­
voja. Koulun hallussa on vanha 7 m.
pituinen ja n. 5 m. korkuinen fre­
gatin pienoismalli, jota varten suun­
niteltiin erikoistilat. Tulevat navi­
gaattorit voivat virkistäytyä myös
uima-altaassa, jonka mitat ovat 16.6
x 6 metriä. Syksyn kuluessa uuteen
rakennukseen on asennettu ajan­
mukaisia
opetusvälineitä,
joitten
avulla opetus tehostuu ja nykyai­
kaistuu.
Myös T u r u n K a u p p a o p i s -
t o n uudistalo nousee Kellonsoitta-
jankatu
9—11:een,
aikaisemman
Kerttulin paloaseman paikalle ja
vieressä olleelle tyhjälle tontille.
Rakennuksen on suunnitellut Arkki­
tehtitoimisto Lukander & Vahtera ja
se käsittää 27.800 m3 lämmintä tilaa
sekä lisäksi pohjakerroksessa n. 90
autopaikkaa. Niitä voidaan myö­
hemmin lisätä. Pääurakoitsijana on
Arvonen Oy ja sopimuksen mukaan
rakennus valmistuu 1. 6. 1968, niin
että Kauppaopisto pääsee aloitta­
maan 129. lukuvuotensa uusissa
tiloissa.
Aurakadun ja Maariankadun kul­
massa Kauppaopistolla on käytet­
tävissään 2.400 m2, mutta uuteen
taloon tulee 6.300 m2. Oppilas­
määrä on nyt 520, mutta se voidaan
nostaa heti 860:een ja erinäisin
järjestelyin myöhemmin 1.150:een.
Lisätilat ovat tarpeen senkin vuoksi,
että kauppaopistot mahdollisesti jo
syyslukukauden alusta 1968 muut­
tuvat keskikoulupohjalla 3-vuotisiksi
ja ylioppilaspohjalla 2-vuotisiksi.
Uusi rakennus on Turun Kauppa­
opiston kolmas oma talo. Toiminta
aloitettiin neljännessä paikassa pie­
nessä vuokrahuoneistossa.
O. KOIVISTO
I...,II-1,2-3,4-5,6-7,8-9,10-11,12-13,14-15,16-17 20-21,22-23,24-25,26