EINARI VEHM AS: ” Kalastajat” .
toim ittaja
E IN O L E H T IN E N
S
osialidemokraattisen kevätjulkai­
sun Punanen Viesti ensimmäi­
nen numero ilmestyi v. 1907 Sosia­
listisen Aikakauslehden julkaisema­
na ja helsinkiläisessä työväen kirja­
painossa painettuna. Seuraavana
vuonna Punanen Viesti painettiin
Turussa Sosialistin Kirjapaino-osuus­
kunnan kirjapainossa ja Sosialisti-
lehden julkaisemana. Tästä nume­
rosta alkaen Punasesta Viestistä tu­
li turkulainen kevätjulkaisu, jonka
viimeinen numero ilmestyi v. 1922.
Yhteensä julkaistiin viisitoista nume­
roa, sillä v. 1919 oli välivuosi.
A
lkuvuosina ei mainittu julkaisun
toim ittajan nimeä. V. 1916 ja v.
1917 toimittajana oli Jussi Raitio, v.
1918 Kalle Tähtelä, v. 1920 Edwin
Wahlsten sekä v. 1921 E. J. Kotiran­
ta ja v. 1922 E. O. Kotiranta, joista
viimeksi mainittu nimi on oikea. J-
kirjain lienee tullut mukaan syystä,
että toimittaja Kotirannasta käytet­
tiin puhuttelunimeä Jukka, vaikka
hänen ristimänimensä olivat Eino
Otto.
Punasen Viestin avustajina olivat
lukuisat maamme työväenliikkeessä
aktiivisesti toimineet henkilöt, joista
mainittakoon Julius Ailio, Willy Borg,
Evert Eloranta, Lyyli Eronen, Eero
Haapalainen, Väinö Hakkila, Seth
Heikkilä, Anton Huotari, Väinö Hup-
li, Väinö Jokinen, J. K. Kari, J. W.
Keto, O. W. Kuusinen, Ivar Lassy,
Konrad Lehtimäki, Aino Lehtokoski,
Lauri Letonmäki, Hilja Liinamaa-
Pärssinen, Emil Lindahl, Ludvig
Lindström, Yrjö Mäkelin, Severi
Nuormaa, Santeri Nuorteva, Aarne
Orjatsalo, Matti Paasivuori, Irmari
Rantamala, Jussi Raitio, Aatto Si­
ren, Yrjö Sirola, Taavi Tainio, Väinö
Tanner, N. R. af Ursin, Kaarlo Us­
kela, Väinö Vuolijoki, Hella Vuolijo­
ki ja Heikki Välisalmi. Lisäksi jul­
kaistiin suomennoksina ulkomaisten
kirjailijain kirjoituksia tai katkelmia
heidän teoksistaan.
P unasen Viestin kuvitus oli joka
•num erossa runsas. V. 1912 kan­
silehti oli turkulaisen taiteilija Edvin
Lydénin käsialaa. Mies seisoo maa­
pallon päällä kädessään suurikokoi­
nen punainen lippu, jota kohti kä­
det ojentautuvat kuvan alareunassa.
Sisäsivulla nimimerkki "Teikari” kir­
joitti kansikuvasta mm.: ” Kylläpä oli
taiteilijan mielikuvitus leimunnut ja
aivot jyskyttäneet ennen kuin sem­
moinen oli syntynyt. Miten paljo se
puhui, se kuva. Koko ihmiskunnan
parhaallaan elettävä historia siinä
oli — koottuna kämmenen kokoseen
alaan. Ja niin tarkasti kerrottuna
ka ik k i.
Mutta kuva on nyky­
aikainen, se ei ennusta mitään. En­
kä minäkään. — — — Mitähän sinä
P. Viestin lukija, näet siitä kuvasta?
Otahan ja tarkasta, onko siinä tai­
detta vai eikö ole”
Edvin Lydénin lisäksi Punasen
Viestin kuvittajina olivat mm. Ilona
Lehtonen, Mauri Moilanen, Ragnar
Ungern, Ola Fogelberg, Jalmari Sy­
vänne ja Ilmari Kaijala, jolta mm.
v. 1918 julkaisuun oli tilattu erikois-
piirroksia, joiden aiheet olivat "He­
vonen” , ” Ihminen” , "Kadunlakaisi­
joita Turussa” , ”Ajuri lukemassa So­
sialistia” , "Vaatteita ripustamassa"
ja ” Kuvastimessa” .
S amassa numerossa julkaistiin vas-
taukset kiertokyselyyn "Taide ja
työväestö” . Kysely oli lähetetty 80:
Ile maamme taiteilijalle, mutta vas­
tauksen lähettivät ainoastaan Yrjö
Forsen, Iivari Kaukoranta, Edvin Ly­
dén, John Munsterhjelm, Yrjö Ollila,
Alfred Ruotsalainen, Santeri Salo­
kivi, Uuno Soldan, Ragnar Ungern
ja Einari Vehmas, joiden jokaisen
töistä julkaistiin valokuvia. Eräs tai­
teilija, jonka nimeä ei mainita, kävi
noutamassa pois julkaisulle lähettä­
mänsä vastauksen ilmoittaen "Te
ymmärrätte mikä tähän on syynä” .
Taiteilijain vastattavaksi esitettiin
seuraavat neljä kysymystä: 1) Olet­
teko milloinkaan tarkottanut jotakin
teostanne erikoisesti työväelle, työ­
väestön nautittavaksi? 2) Onko mie­
lestänne työväestöllä, kansan enem­
mistöllä, oikeus vaatia itselleen sel­
laista taidetta, joka vastaa sen aate­
maailmaa? 3) Mitenkä uskotte suu­
ret joukot saatavan ymmärtämään
taidetta ja nauttimaan siitä? 4) Olet­
teko mielestänne uhrannut jotakin
taiteenne viehätyksestä, jos ne ai­
heensa puolesta ovat työväelle mie­
lenkiintoisempia kuin vallassaole-
valle luokalle?
R ajoitettu tila ei suo mahdollisuut-
ta julkaista vastauksia kaikkiin
neljään kysymykseen. Ensimmäiseen
kysymykseen vastaukset olivat seu­
raavat:
• YRJÖ FORSEN: ” Hartain haluni
on ollut suunnata taiteellinen työs­
kentelyni kokonaan työväestöä, to­
vereitani varten, vaan taloudelliset
oloni eivät ole suoneet minun pal­
joakaan kiinnittää aikaani siihen,
muutamia harvoja teoksia olen saa­
nut syntymään sitä silmälläpitäen.”
(Vastaus päivätty Raunistulassa 5. 2.
1918).
• SANTERI SALOKIVI: ” Aurinko,
joka ylevässä loistossaan herättää
luomakunnan, kohoo valtavassa heh­
kussaan merten, metsien takaa, vä­
rittää luonnon lukemattomilla vivah­
duksilla, valoilla ja varjoilla, herät­
tää samalla myöskin taiteilijan. Tä­
män näkemyksen painostamana syn­
tyy teos, ilosta elämään. Tunne ja
persoonallinen näkemys on ainoa
mitä taide sisältää ja taiteilija ta-
voittelee.”
• JOHN MUNSTERHJELM: ” Kyl­
lä minun teokseni ovat valmistetut
kaikkia varten, ja koska ne ovat na­
turalistisia, pitäisi jokaisen ymmär­
tää mitä niillä on tarkoitettu.”
• EDVIN LYDÉN: ” En ole koskaan
maalannut miellyttääkseni sitä tai
tätä yhteiskuntaluokkaa, sillä olen
sitä mieltä, että maalaus, ollakseen
taiteen kanssa tekemisissä, on tai­
teilijan etuja pyytämätön havaitse­
minen. Miellyttämisen tarkotuksessa
tehty taide on keinotekoista ja itse­
rakasta.
Se on kuin viimeiseen
muotiin (-ismiin) pukeutunut ravinto-
latyttö — sillä ei ole muuta sanotta­
vaa. Proletääriaiheiset maalaukseni
eivät ole syntyneet millään erikoi­
sella tarkotuksella. Olen saanut pi­
tää ne itse, sillä ne eivät ole miel­
lyttäneet ketään.”
• RAGNAR UNGERN: "Ensimmäi­
nen vastaus on oleva kielteinen, lu­
kuunottamatta tilaustöitä en ole kos­
kaan tarkoittanut mitään teosta eri­
koisesti työväestölle yhtä vähän kuin
jollekin muulle kansaluokalle.”
• UUNO SOLDAN: ” Lähetän täs­
sä valokuvan maalaamastani taulus­
ta nimeltä ” Pyykinpesijöitä". En ole
tilaisuudessa saamaan muista työ­
väen aiheisista tauluistani valokuvia.
Aihe on Loimaalta ja esittää pyyk-
käreitä työssään joen rannalla, toi­
nen muijista on ahkerassa työssään,
toinen etualalla oleva on hetkeksi
suoristautunut kumarasta asennos­
taan ja katselee kaukaisuuteen, aja­
tellen ehkä elämän huolia ja mur­
heita. Aiheen sain sattumalta kul­
kiessani etsimässä aiheita."
• IIVARI KAUKORANTA: "En tie­
dä olenko erikoisesti tarkottanut
teoksiani työväelle, mutta olen aina
halunnut aiheeni ympäristöstäni se­
kä todellisesta elämästä ja työstä,
kuten esimerkiksi tauluni "Elopel-
lolla” . Sen tapaiset aiheet minua
muutama vuosi takaperin kovin in-
nostuttivat, jos maalasin maisemaa,
niin kyllä useimmiten tahdoin saada
siihen liikettä sovittamalla joku akka
tai poika touhuamaan.”
• EINARI VEHMAS: "M itä itsee­
ni tulee, olen verraten harvoin valin­
nut teosteni aiheet kansan elämäs­
tä. Suotavaa olisi, että monet taitei­
lijoistamme koettaisivat tarjota työ­
väelle heille sopivaa taidetta silti
tekemättä myönnytyksiä kehittymät­
tömän yleisön maulle tahi tinkimättä
mitään persoonallisesta näkemyk­
sestään. Työläisaiheisissa maalauk­
sissa ei saa olla agitatsioonia. Se on
hyvälle taiteelle vierasta. Sitä ei
myöskään työväellä ole oikeus tai­
teelta vaatia. Jos näin kävisi, sai­
simme piankin nähdä, että köyhälis­
tön taide muuttuisi ennen pitkää
kertovista aiheista aatteelliseksi ja
taiteesta olisi tehty agitatsioonin vä­
likappale. Tällaisilla teoksilla ei ole
pysyvää esteettistä arvoa.”
• YRJÖ OLLILA: "Taulua maa-
latessaan ei taiteilija ajattele kuka
siitä tulee nauttimaan, ei maalaa
erikoiselle kansanluokalle, työväes­
tölle tai porvareille, vaan kaikille, joil­
la on avoin sielu maalauksista naut­
tiakseen. Maalauksen kirjallinen tai
yhteiskunnallinen aihe on sivuseik­
ka. Se ei tavallisesti työhön innos­
tuta, vaan luonnossa ja ihmisissä
jonain vissinä hetkenä ja vissillä ta­
valla ilmenevät värit, viivat, valovai-
kutukset ja muodot, jotka taiteilijas­
ta näyttävät kauniilta, mitä hän koet­
taa esittää.”
• ALFRED RUOTSALAINEN: "Al­
laoleva kuva on vesivärimaalaukses-
ta otettu ja nimitän sitä "Luomakun­
nan herra". Kovan kallionkin täytyy
työmiehen järjen ja vahvojen käsi­
varsien voimasta murtua ja muovau­
tua säännöllisiksi rakennuskiviksi.
Nojaten moukariinsa työmies katse­
lee kaukaisuuteen aurinkoisten pil­
vien takana taivaalla leijaillessa. Tä­
mä aihe kehittyi katsellessani ker­
ran kivityömiehiä.”
SANTERI SALOKIVI: ” Saunassa".
Turkulais-
kaskuja
Kaarinan kunnan kunnansihteerinä
toimi 1920-luvulla Eemeli Melakoski,
jonka poika Eero Melakoski oli op­
pilaana Turun klassillisessa lyseos­
sa. Kun Eero oli poissa koulusta isä
lähetti pojan mukana opettajalle
seuraavan "todistuksen":
Eero E. Eemeli
hammas särki kun peeveli
Turvoksis oli koko poski
todistaa Eemeli Melakoski.
Turun kaupungin palolautakunta
teki vierailumatkan Västeroosiin si­
käläisen palokunnan kutsusta. Lai­
vamatkalla turkulainen palokersantti
Albin Karlsson mainitsi palokorpraa-
li (myöhemmin palokersantti) Kauko
Lehdolle:
Mää katson ain kello kun otan
ryypyn, ettei tul liiaks juavuksi.
Kauko Lehto:
Onk sun kellos pysähtyny?
Turun kaupunginhallituksen ta­
lousarviokokouksessa Hotelli Turun
ravintolan eriössä kaupunginhallituk­
sen jäsen, hovioikeudenneuvos Nils
Berg kaatoi vahingossa virvoitusjuo­
mapullon, josta juoma valui pöydällä
olleisiin papereihin ja hänen vaat­
teilleen. Berg kääntyi tarjoilijan puo­
leen ja lausui:
Saisinko vähän apua, kun menee
housuihin.
Turussa vietettiin v. 1968 marras­
kuussa
Leningrad-päivää.
Turun
kaupunki tarjosi illalliset Turun lin­
nassa. Kaupunginhallituksen jäsen,
toimittaja Eino Lehtinen ja kaupun­
gin tiedotussihteeri Tarja Flemming
istuivat kahvipöydässä vierekkäin.
Vieraitten poistuessa ja rouva Elli
Orellin sivuuttaessa Lehtisen ja
Flemmingin, hän huomautti Lehti­
selle:
Oleks joutunu lapsenpiiaks?
Turun kaupunginhallituksen ko­
kouksessa keskusteltiin kaupungin
edustajien valitsemisesta satama-
jäänsärkijä Iso-Pukin luovutustilai­
suuteen Ab. Åseverkenin telakalla
Ruotsissa. Joku huomautti, että
edustajien valinta olisi ehkä siirret­
tävä viikolla kaupunginhallituksen
seuraavaan kokoukseen.
Apul.kaupunginjoht. Ahti Näykki:
Silloin alkaa olla kiirettä, jollei
ole kapsäkki mukana, koska on läh­
dettävä matkalle vielä samana il­
tana.
Kaupunginhallituksen jäsen Eino
Lehtinen:
Tullaan jokainen kokoukseen mat­
kalaukku mukana siltä varalta että
sattuisi olemaan hyvä tuuri.
(Turku-seuran kaskukokoelmasta)
I,II-1,2-3,4-5,6-7,8-9,10-11,12-13,14-15 18-19,20-21,22-23,24-25,26