SAMPPALINNAN
KESÄTEATTERIN
näytäntökausi Samppalinnan van­
han myllyn juurella on pisin, kesto­
aika 21. 6.— 13. 8. 73. Ohjelmana
on "Jussi Purasen häät", jonka
Matti Tapio on muokannut Maiju
Lassilan samannimisestä
näytel­
mästä ja saman tekijän novelleista
Jussi Puranen ja Liikaviisas. Oh­
jaus on Aulis Ruostepuron. Musii­
kin on säveltänyt Almos Maattola
ja laulujen sanat on otettu Kansa­
tieteen arkistosta. Lavastuksen on
tehnyt Kaj Puumalainen.
Nimiroolissa,
Jussi Purasena,
nähdään Kauko Helovirta Kansal­
listeatterista 22. 7. asti, sitten Kaar­
lo Gustafsson Turusta. Muissa teh­
tävissä ovat mm. Pentti Kultala ja
Riitta Räty Tampereelta, Irmeli Hei­
nänen ja Reino Honkanen Kuopios­
ta, Paavo Hukkinen Helsingistä,
Jussi Vilpponen Oulusta sekä Il­
mari Aarre-Ahtio, Heikki Alho, Soli
Labbart, Inke Maattola, Maijaliisa
Peuhu ja Juhani Tyynelä Turusta.
Esitykset joka päivä, paitsi tors­
taisin, klo 19 ja sunnuntaisin toi­
nen näytäntö klo 15. Kolmen vii­
meisen
esitysviikon
aikana on
lisäksi lauantainäytäntö
klo 15.
Lippuja teatterilta joka päivä klo 10
alkaen, puh. 29 050. Ennakkomyyn­
ti myös Musiikki-Mossesta, puh.
11 362, ja kaupungin matkailutoi­
miston
kioskista
Kauppatorilla,
puh. 15 262.
TURUN KESÄTEATTERIN
näytäntökaudeksi
on vahvistettu
aika 20. 6.— 6. 8. 73. Teatteri toi­
mii Vartiovuorella. Ohjelmana on
Aapelin "Pikku Pietarin piha” Kaija
Siikalan sovittamana ja ohjaamana.
Lavastuksesta vastaa Timo Martin-
kauppi.
Pietaria esittää 10-vuotias raisio­
lainen
Mika Akkanen. Oskarin
osassa on Pekka Vuorinen, Henryä
esittää Ossi Ahlapuro. Ammatti-
nut 65 000 mk, joten muutaman
tuhannen markan tulo, joka silta-
vahdin tehtävien vuokraamisesta
kertyi, ei tasapainoon vaikuttanut.
Kun lisäksi todettiin, että siltamak­
suja ei enää kannettu muissakaan
kaupungeissa ja kun matkailija-
liikenne oli yhä enenevässä määrin
suuntautumassa Turkuun ja Ruis­
salo tuli saamaan yhä keskeisem-
mAn
aseman rnatkailijaliikenteessä,
päätettiin
siltamaksut
kokonaan
poistaa vuoden 1939 alusta.
*
näyttelijöitä on mukana kymmen­
kunta: Turusta Esko Pesonen, Mau­
ri Heikkilä ja Olavi Levula, Tampe­
reelta Raili Veivo ja Kalevi Hon­
kanen, Oulusta Jorma Koho ja
Pentti Louko sekä Vaasasta Paavo
Hyttilä.
Esitykset joka päivä, paitsi per­
jantaisin,
klo
19,
sunnuntaisin
myös klo 15 sekä heinäkuun aika­
na myös lauantaisin klo 15. Lip­
puja teatterilta puh. 12 440. Ennak­
komyynti myös kaupungin mat­
kailutoimiston
kioskista Kauppa­
torilla, puh. 15 262 ja Centrumin
neuvonnasta, puh. 22 155.
ÅBO AM ATÖ RTEATER­
FÖRENINGS SOMM ARTEATER
toim ii 28. 6. 73 alkaen elokuun
alkupäiviin
Sibelius-museon vie­
reisessä puutarhassa. Ohjelmana
on turkulaiskirjailija Johan August
von Essenin farssikom edia "Skär­
gårdsflickan” . Ohjaus on Gullan
Wahlströmin. Näytelmässä on erit­
täin runsaasti suomalaisia kansan­
lauluja. Tanssit on ohjannut Icca
Henriksson.
Pääosiin on kiinnitetty May-Gret
W ikström.
Robert
Baumert, Alf
Silfver ja Jukka Tukkila.
Esitykset ovat torstaisin klo 20,
perjantaisin klo 19 ja lauantaisin
klo 16. Lippuja teatterilta tuntia
ennen näytännön alkua. Puhelin­
yhteydet kesäkuussa ja elokuussa
15 580, jotapaitsi koko kesäkaute­
na
ohjaajan
kotipuhelimeen
333 295. vaihtoehtoisesti kesäasun­
nolle 751 453, voidaan ottaa yhteys.
TURUN NUORISOSEURAN
NÄYTTÄM Ö
esitti jo toukokuussa Kuparivuoren
nuorisotalossa Jalmari Finnen näy­
telmän "Kiljusen herrasväki" Vili
Auvisen sovituksena. Sen tarkoituk­
sena on esittää sitä kesän aikana
Luostarinmäen käsityöläismuseos-
sa ja Naantalissa.
Åbo Underrättelserissä oli 31. 12.
1938 seuraava uutinen:
"RUNSALA BROAVGIFT
INDRAGES I M ORGON.
Den
3 sistlidne maj beslöto
stadsfullmäktige att Runsala bro­
avgift skall avskaffas från och med
år
1939.
Broavgiften
tillämpas
sålunda sista dagen i dag, men
i morgon är passagen fri för envar,
varom må påminnas till glädje för
alla dem, som hittills varit miss-
nödja med nämnda avgift."
Vt. apul.prof.
ARVO LAAMANEN:
PAKOKAASUT ILMANSUOJELUN
NÄKÖKULMASTA
£ Ilman saastuneisuus on nykyään monissa suurkaupungeissa
vaikea probleema. Turussa tilanne ei toistaiseksi ole niin hälyttävä
kuin esimerkiksi Tokiossa, New Yorkissa tai Chicagossa, mutta
pahenee kuitenkin jatkuvasti. Työterveyslaitoksen toimesta on viime
aikoina suoritettu asiaa koskevia tutkimuksia suurimmissa kaupun­
geissamme. Oheinen kirjoitus on näitä tutkimuksia johtavan vt. apu­
laisprofessori Arvo Laamasen Suomen Turkua varten laatima.
TYÖTERVEYSLAITOKSESSA val­
mistuu
lähiaikoina Turun ilman
kolmas tutkimusseloste. ’)
Tässä
ilmenee selvästi, kuinka moottori-
kulkuneuvojen
aiheuttama
kau­
punki-ilman saastuminen on lisään­
tynyt viime vuosien aikana. Autot
ovat turkulaisten ilman tärkeimpiä
saastuttajia. Tästä syystä on eri­
tyistä syytä kiinnittää huomiota
pakokaasuihin ilmansuojelun ongel-
mavyyhteä selvitettäessä.
YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA
ILMAN likaantumista aiheuttavat
asutus, lähinnä sen hyödyke- ja
jätehuolto sekä liikenne. Riippuu
kunkin osuudesta paikalliseen ja
alueelliseen ilmaan, millaisia lähde-
peräisiä erityispiirteitä ilmakuvaan
tulee. Autokannan valtavasti lisään­
nyttyä 60—70-luvulla on liikenteen
osuus yhä useammalla paikkakun­
nalla, myös Turussa, tullut merkit­
seväksi. Auto sinänsä on pieni epä-
puhtauslähde, mutta ongelma tulee
esiin vasta, kun käynnissä olevien
autojen lukumäärä pinta-alayksik­
köä kohden kasvaa riittävän suu­
reksi. Autojen pakokaasut ovatkin
nimenomaan keskustan ongelma.
Autotiheyden kasvaessa paikallis­
ten liikenneperäisten epäpuhtaus-
pitoisuuksien on todettu kasvavan
vielä nopeammin, koska useammat
autot eivät merkitse ainoastaan
useampia epäpuhtauslähteitä, vaan
myös lisääntynyttä taipumusta lii-
kennekatkoihin ja ajoneuvoruuh-
kiin.
Ruuhkautuminen
aiheuttaa
keskinopeuden laskua, josta puo­
lestaan seuraa kohonnut pako-
kaasumäärä ajokilometriä
kohti.
Toinen pakokaasujen ominaispiirre
on niiden purkautuminen lähellä
maanpintaa, jolloin niiden laimen­
tuminen ennen jalankulkijan hen­
gitysilmaan
joutumista
on vain
vähäistä verrattuna esimerkiksi kor­
kean savupiipun emissioihin.
AUTO KO HTAISIA LASKELMIA
MOOTTORIKULKUNEUVOJEN il­
maa likaava vaikutus on korkein
liikenneväylien välittömässä lähei­
syydessä. Tarkasteltaessa autoja
epäpuhtauslähteinä on todettava,
') Ensimmäinen, Työterveyslaitoksen tut­
kimuksia n:o 36/1968 (81 s): toinen,
Työterveyslaitoksen tutkimuksia n:o
60/1970 (65 S).
Arvo Laamanen
että vaikutus ilmenee sekä primää­
risesti että sekundaarisesti. Tuu-
lettumisessa, haihtumisessa ja pa-
kokaasupurkauksissa
tulee
hiili­
monoksidia, hiilivetyjä, typen oksi­
deja, aldehydejä, alkoholeja, orgaa­
nisia happoja ja metallisisältöisiä
aineksia, kuten lyijy-yhdisteitä. Nä­
mä ovat sitä osaa epäpuhtaudesta,
jonka yleensä katsomme autosta
johtuvaksi. Kuitenkin on otettava
huomioon, että pakokaasuista on
tunnistettu tällä hetkellä no;n pari
sataa eri yhdistettä, jotka ominai­
suuksiltaan voivat poiketa toisis­
taan paljonkin. Haitallisten kompo­
nenttien paljoussuhteet vaihtelevat
myös suuresti paikan ja ajan suh­
teen
moottorityypistä, moottorin
kunnosta, auton käytöstä, poltto­
nesteestä ym. riippuen.
AUTOKOHTAISESSA tarkastelus­
sa on pakokaasujen ohella otettava
huomioon
renkaiden
kumipöly;
liukuesteiden
koboltti,
wolframi,
titaani; jarruhihnojen asbesti sekä
ilmavirtausten ajoväylältä tai lähi­
ympäristöstä nostattama jo laskeu­
tunut pöly. Osa tästä pölystä voi
olla luonnon omia, osa kuittuuri-
peräisiä aineksia.
AUTOPERÄISEN ilmaan pääste­
tyn, poistetun ja ilmassa muodos­
tuneen epäpuhtausaineksen pysyn-
tä ilmassa on riippuvainen monista
sekä omakohtaisista että ympäristö­
tekijöistä. Hiukkasjakoiset ainekset
sisältävät pienen pisarakoon nes­
teitä ja kiintoaineksia. On luon­
nollista, että kookkaimmat laskeu­
tuvat nopeasti ja vaikuttavat ai­
noastaan lähteen läheisyyteen. Mi­
tä pienempiä ainesten läpimitat
ovat, sen kauemmaksi ne joutuvat
lähteestään. Molekyylijakoiset, kaa­
sumaiset ainekset käyttäytyvät ilma-
tutkimushetkellä kaasujen tavoin.
Ilmarooliltaan pitkäikäisimmät ovat
ilman kanssa vastaavia ominais­
piirteitä omaavat kaasut.
PUHUTTAESSA
ilman epäpuh­
tauksien tärkeysjärjestyksestä, on
otettava huomioon ainekohtainen
muodostuminen, käyttäytyminen il­
massa ja eliminoituminen. On sel­
vää, että lukuisat sekä epäpuhtaus-
että ympäristökohtaiset muuttujat
muuttavat järjestystä sekä paikal­
lisesti että ajallisesti.
TEOREETTISESTI
tarkasteltuna
todettakoon, että bensiinin sisältä­
mien hiilivetyjen täydellisen pala-
misreaktion tuloksena pitäisi muo­
dostua vain hiilidioksidia ja vesi­
höyryä. Polttomoottorin rakenteen
ja työtavan vuoksi käytännössä ei
päästä
täydelliseen palamiseen.
Pakokaasukohtaisessa tarkkailussa
seurataan ja tutkitaan vain merki-
tyksekkäitä pääkomponentteja. Pa­
kokaasun valtaosa on ns. harmit­
tomia normaali-ilman aineksia, ku­
ten typpeä, hiilidioksidia, vesihöy­
ryä ja happea. Haitallisina ja/tai
Kesäistä teatteria
maksujen kantamisen sai hoitoonsa
n. 1 800 silloisella markalla. Vuon­
na 1915 siitä joutui maksamaan
2 000 mk (n. 5 400 nykymarkkaa).
Kertyneistä siltamaksuista voi taas
mainita, että, kun kaupunki vuonna
1912 itse väliaikaisesti kantoi silta-
maksut, kaupungin kassaan tuli ra­
haa viiden vilkkaimman kuukauden
aikana 1 760 mk. Kun heinäkuulta
tuloutettiin 440 mk, kertyi lokakuun
aikana kassaan enää 187 mk, joten
liikenne oli nimenomaan keskit­
tynyt kesäkuukausiin.
SILTAMAKSUJA kannettiin vuon­
na 1911 seuraavan taksan mukaan:
ratsastaja sekä ajoneuvo ja
hevonen maksoivat
10 p
(nyk. n. 40 p)
kaksi hevosta ja ajoneuvo
15 p
auto
20 p
kolme hevosta ja ajoneuvo
25 p
MAAILMANSODAN
aiheuttama
inflaatio
tuntui
siltamaksujenkin
kohdalla. Vuonna 1918 niitä pää­
tettiin korottaa kerralla 150 % eli
seuraavanlaisiksi:
hevonen ja ajoneuvo
25 p
(nyk. 16 p)
kaksi hevosta ja ajoneuvo
40 p
kolme hevosta ja ajoneuvo
70 p
auto
50 p
RAHANARVON alenemisen lisäk­
si oli sodan vaikutuksesta myös
sillan käyttäjien määrä laskenut
romahdusmaisesti. Vaikka 1918 oli
siltamaksuja korotettu, tuli niistä
siltavahdille vuonna 1919 tuloa vain
925 mk, vaikka vielä vuonna 1916
vastaavia
maksuja
oli
kertynyt
4 900 mk. Niinpä valtuusto päätti,
että vahdille oli maksettava kau­
pungin varoista 4 400 mk.n lisä­
palkkio vuodessa. Tämän lisäksi
hänelle kuului vapaa asunto. 1930-
luvun lopulle tultaessa olivat silta-
maksut seuraavat:
hevonen ja ajoneuvo
1mk
(nyk. 33 p)
kaksi hevosta jaajoneuvo
2 mk
moottoripyörä
1mk
auto
2 mk
KUN valtio maamme itsenäistyt­
tyä otti valtaosan maamme maan­
teistä hoitoonsa, lisääntyi silta-
maksujen
aiheuttama tyytymättö­
myys kaupunkilaisten ja varsinkin
tonttien vuokraajien keskuudessa.
Vuokraajat olivat tyytymättömiä sii­
hen, että kaupunki yhä maksatti
Ruissalon tiestä korkeat tiemaksut,
vaikka muutkin käyttivät tietä. Kun
vakinaiset kesäasukkaat joutuivat
vielä maksamaan siltamaksun, he
katsoivat
joutuvansa
kantamaan
kaksinkertaisen taakan. Miksi juuri
heidän piti ylläpitää laivaliikennettä
varten tarvittavia konevarustuksia,
joista laivat itse eivät maksaneet
mitään korvausta?
JATKUVISTA valituksista huoli­
matta vasta vuonna 1938 aika oli
kypsä siltamaksujen poistamiselle.
1920-luvun
lopulle tultaessa oli
Ruissalon kohdalla kaupungin ta­
loudessa jo 100 000 silloisen mar­
kan tappio vuodessa, ja itse sillan
kunnossapito oli ko. aikana maksa-
I...,14-15,16-17,18-19,20-21,22-23,24-25,26-27,28-29,30-31,32-33 36-37,38-39,40-41,42-43,44-45,46-47,48-49,50-51,52-53,...54