Långbacka, Holmberg
ja Ruostepuro jatkavat
sekä että niitä oli myös esitet­
tävä kouluissa. Edelläolevan joh­
dosta on muistettava, että Terentius
oli
roomalainen
huvinäytelmien
kirjoittaja, joka eli parisen sataa
vuotta ennen Kristusta. Myöhem­
pien
aikojen
kirjailijoista m.m.
Molière ja Holberg ovat saaneet
häneltä vankkaa vaikutetta.
M AAMME ensimmäinen yliopisto,
Turun Akatemia alkoi toim in­
tansa vuonna 1640. Samalla Turun
teatteritoiminta sai voimakasta tuul­
ta purjeisiinsa. Turun Akatemian
vihkiminen suoritettiin ennennäke­
mättömin juhlamenoin. Juhlallisuuk­
sien päätteeksi esitettiin näytelmä
” Studentes'\ jonka oli ohjannut
historian ja politiikan professori
Wexionius. Näytelmässä kuvailtiin
ylioppilaselämää. Huonon ja huoli­
mattoman kasvatuksen saaneet yli­
oppilaat lankesivat opiskeluaika­
naan helposti paheisiin, jotka joh­
dattivat heidät turmioon. Ankarasti
kasvatetut opiskelijat sitävastoin
menestyivät opinnoissaan. Heistä
tuli kunnon kansalaisia ja moitteet­
tomia virkamiehiä.
NÄYTELMÄTOIMINNAN merkitys
ei voinut olla kovinkaan vähäinen.
Akatemian ensimmäisen lukukau­
den alkaessa opiskelijoita oli 44 ja
kun näistä oli ainoastaan kahdek­
san ylioppilasta nykyisen Suomen
alueelta ja loput maan rajojen
ulkopuolelta, niin käytännöllisesti
katsoen akatemia kokonaisuudes­
saan oli mukana näytelmätoimin­
nassa. Näytelmien esittäminen oli
tavallaan eräänlainen hengähdys­
tauko tiukassa ja kaavoihin kangis­
tuneessa akateemisessa elämässä.
Näytelmistä käytettiin poikkeuksetta
nimitystä "kom edia" ja ne uusiu­
tuivat lähes kaikissa akateemisissa
menoissa sekä ennen kaikkea pro­
mootioissa ja rehtorien vaihtuessa.
E
SITETYT näytelmät olivat pää­
asiallisesti lainatavaraa. Yleensä
niiden alkuperä johti Keski-Eu-
roopan maihin. Pietari Brahen vai­
kutuksesta Turkuun kulkeutui m.m.
Linköpingin tunnetuimman "näy­
telm äkirjailijan",
lehtori
Samuel
Braskin tuotantoa. Brask oli suo­
rittanut pitkän vaellusmatkan Eu­
roopassa ja kokenut tuhlaajapojan
elämyksiä. Tältä pohjalta syntyi
"hyveen polulta luiskahtaneen po­
jan eli tottumattoman vaeltajan”
vaiheita käsittelevä näytelmä. Suo­
malainen Erik Justander käänsi sen
Ralf Långbacka
■ Turun kaupungin teatteri-
lautakunta on päättänyt jat­
kaa kaupunginteatterin tai­
teellisen
johtajan
Ralf
L ä n g b a c k a n
, pääohjaaja
Kalle
H o lm b e r g in
ja oh­
jaaja Aulis
R u o s te p u ro n
työsopimuksia
seuraavaksi
2-vuotiskaudeksi 1. 8. 1975
alkaen. Samalla hyväksyttiin
suoritetut palkankorotukset.
Kaupunginteatteri päättää näy-
täntökautensa 18. 5. 1975 ja seu-
raava
näytäntövuosi
aloitetaan
19. 8. 1975. Teatterin dramaturgiksi
on kiinnitetty Elina
H a lttu n e n
teatterikorkeakoulusta. Häntä tul­
laan näkemään myös näyttämöllä.
Uusiksi näyttelijöiksi on kiinnitetty
Petri
R a ja la
teatterikorkeakou­
lusta ja Martti
T s c h o k k in e n
Helsingistä.
Kaupunginteatterin
näyttelijä Mauri
H e ik k ilä
siirtyy
suomeksi. Turun Akatemian yli­
oppilaat esittivät sen v. 1650. Esitys
jäi tuon aikakauden ainoaksi suo­
menkieliseksi näytelmäksi.
TÄMÄN Acolastus-näytelmän si­
sällön pääosa käsittelee kovia ko­
keneen päähenkilön kärsimyksiä
vieraissa maissa. Jo Amsterdamissa
hän menettää kaikki rahansa, mutta
retki jatkui edelleen Ranskaan, jos­
sa kokemusten kurjuus jatkui enti­
seen tapaan. Päähenkilön oli lo­
pulta alennuttava syömään sikojen
Rovaniemen teatteriin, jonka joh­
tajaksi on valittu Kaija
S iik a la
.
RITVA HOLMBERG
RUOTSALAISEN TEATTERIN
JOHTAJAKSI
Turun
Ruotsalaisen
Teatterin
johtajaksi on valittu teatterin ny­
kyinen hallintojohtaja Hans B e r g ­
l u n d ja taiteelliseksi johtajaksi
dramaturgi
Ritva
H o lm b e rg
.
Molemmat ottavat tehtävän vastaan
1. 8. 1975. Ulf
T ö r n r o th
toimii
seuraavan näytäntökauden ohjaaja-
näyttelijänä. Muut kiinnitetyt näyt­
telijät ovat Kenneth Battilana, Jani­
na Berman, Bjarne Commondt,
Soli Labbart, Rosina Möller, Rita
Polster, Arto Rintamäki ja Johan
Simberg. Syksyllä kiinnitetään kaksi
näyttelijää ruotsalaisesta teatteri­
koulusta.
kaukaloonsa jättämää ruokaa. Esi­
tys päättyi varsin tavanomaiseen
tuhlaajapojan paluuseen ja koto­
naan saamaan anteeksiantoon sekä
ystävälliseen
vastaanottoon.
Tä­
mäntapainen esitys teki katsojiinsa
varsin
järisyttävän
vaikutuksen,
jonka opetuksellista arvoa ei saata
aliarvioida.
TURUN akateeminen näytelmä-
toim inta menetti vähitellen alku­
peräistä loistoaan ja sammui koko­
naan 1660-luvulla.
Kalle Holmberg
Taidetta
Turun
kaupungin
kokoelmiin
■ V. 1974 aikana Turun kau­
pungin taidekokoelmia kartu­
tettiin yhteensä 55 uudella
taideteoksella, joista 15 on
sijoitettu Samppalinnan kou­
luun, 18 Runosmäen vanhain­
kotiin, 10 liitetty Wäinö Aal­
tosen museon nykytaiteen
kokoelmaan ja loput sijoitet­
tu kaupungin eri virastoihin
ja laitoksiin.
Lisäksi on v. 1974 kuluessa val­
mistunut kaksi kaupungin tilaamaa
t..'deteosta: Rut
B ry k in
seinä-
sommitelma "Poutasade" kaupun­
ginsairaalan sisätautiosaston eteis­
aulaan ja Olavi E rm a Ia l t a ti­
lattu suuri maalaus "Päivät päälle-
tyksin", joka sijoitetaan Runosmäen
vanhainkodin aulaan. Työn alla on
Eero
H iir o s e lta
tilattu reliefi
'Kontaktit” . Tämän vuoden kevääl­
lä valmistuva työ sijoitetaan kau-
pungin puhelinlaitokseen.
Samp­
palinnan koulun edustalle valmistuu
kevään aikana Simo
H e le n iu k ­
se n
veistos "Ahkerat lukutoukat”
ja koulun aulaan sijoitettava Esa
A I in in seinäsommitelma "Suo-
m n luonto” .
Katsojaennätys
Turun kaupungin­
teatterissa
■ Turun kaupunginteatterin kat­
sojamäärä kohosi viime kalente­
rivuonna jälleen uuteen ennätys-
lukuun.
Kokonaiskatsojamäärä
Oli v. 1974 169 227 (v. 1973
159 719).
■ Kaupunginteatterin katsojat
jakaantuivat suuren näyttämön
ja Sopukan kesken siten, että
suurella näyttämöllä oli katsojia
133 733 (126117) ja Sopukassa
32 186 (27 056).
Erillisohjelmat
ja vierailut keräsivät 3 348 kat­
sojaa.
■ Näytäntöjä oli suurella näyt­
tämöllä 238 (223) ja Sopukassa
246 (225).
Så prisvärd
var Nikulas
Åbo-historia
■ En värdig mottagare av
Svenska Litteratursällskapets
"Stora pris” , Tollanderska
priset pä 14 000 mk och en
skön medalj, var professor
emeritus Oscar N i k u l a pä
Runebergsdagen, sällskapets
traditionella arsfestdag. Det
hän särskilt belönades för
var
" Åbo
stads
historia
1809— 1856", men i moti-
veringen
framhölls
ocksa
hans tidigare verk i samma
serie, det om tiden 1721—
1809.
Det
framhölls
att
det
äskädliga och pä grundliga
forskningar byggda arbetet
utgör "ett betydelsefullt bi-
drag tili vär stadshistoriska
litteratur".
SAMTIDIGT
underströk
pris-
nämnden att den med Tollanderska
priset velat hedra en forskare, som
genom hela sin mángsidiga och
omfattande vetenskapliga produk­
tion har gjort en tungt vägande
insats för den historiska forsk-
ningen i Finland.
NIKULAS tre band i serien Åbo
stads historia hör som bekant
tili dem som har tryekts först pá
finska och sedan pä den svenska
Originaltexten.
I sammanhanget kan erinras om
att Oscar Nikula har gjort ocksä
andra insatser för AÅbo stad än
dessa prisvärda historieband. Aren
1945— 51 var han intendent för His­
toriska museet, och han har satt
viktiga spár i stadens museivärld.
Museichefsbefattningen
lämnade
han ár 1951 för att bli professor i
nordisk historia vid Åbo akademi.
Vid sidan om denna sin befattning
stressade han ocksä en tid med att
vara rektor för Abo akademi. Men
nu är han sedan i fjol emeritus
— en svnnerligen aktiv sádan. Men
nu har han mera frid för sin forsk-
ning. Med hänsyn tili vad allt han
hann med trots rektorat och under-
visningsskyldighet lär man ha myc-
ket intressant att vänta frän denne
emeritus arbetsbord.
• Oscar Nikula med ett av sinä band Åbo-historia, som nu har bragt honom
pris och berömmelse.
I,II-1,2-3,4-5,6-7,8-9 12-13,14-15,16-17,18-19,20-21,22-23,24-25,26-27,28-29,30-31,...62