Brinkhallin kartanon päärakennuksen julkisivu.
Tu rku la i s i ssa
ei o l l u t
t a l k o o h e n k e ä
■ Turussa järjestettiin ylei­
set siivoustalkoot Yhdistynei­
den Kansakuntien Maailman
ympäristöpäivänä 5. kesäkuu­
ta. Kaupunki oli jaettu kah­
teen vyöhykkeeseen rajana
Aurajoen itäinen ja läntinen
puoli. Opastus- ja kokoon­
tumispaikkoja oli kaikkiaan
11. Kampanjasta vastasi Tu­
run kaupungin katurakennus­
osasto.
Kakskerta-seura ry,:
Brinkhallin kartanomiljöö
säilytettävä ja entisöitävä
H Kakskerta-oeura r.y. on
jättänyt Turun kaupunginhal­
litukselle lausunnon Brink-
hrllin kartanon entisöinnistä
ja een tulevasta käytöstä.
La£jas£a ja yksityiskohtai­
sessa lausunnossaan seura
ehdoitaa,
että
Brinkhallin
kartrnosJa kehitetään toim in­
nallinen
ja
ohjelmallinen
nähtävyys- ja matkailukohde
sekä tapahtumapaikka, missä
toim inta on sopusoinnussa
m iljöön hengen ja alueen
entistämispyrkimysten kanssa.
kurssikeskuksen tulee olla käyttä­
jilleen halpa", rasittaa jatkuvasti
kaupungin veronmaksajia. Kurssi­
keskuksen käyttö on myöskin rajat­
tua ja sen toiminta kuluttaa liikaa
historiallisesti arvokkaita osia. Ar­
vokkaan puutarha-alueen suojele­
minen virkistysalueen keskellä on
myöskin erittäin vaikeata. On myös
huomattava, että vanha kulttuuri­
m iljöö ei siedä ympärillään vieraita
toimintoja kärsimättä siitä.
Vetoomus siivoustalkoisiin osal­
listumisesta ei tavoittanut turkulai­
sia ja siksi tulokset muodostuivat
erittäin vaatimattomiksi.
Turkulai­
sissa ei ollut talkoohenkeä. Tästä
on osoituksena se, että talkoisiin
osallistui yhteensä satakunta henki­
löä. enimmäkseen nuoria ja lapsia.
Eräillä alueilla ei ollut ainuttakaan
talkoolaista.
Kerätystä roskamää-
rästä täyttyi vain muutama kuorma-
auton vaihtolava.
Kalliita roskia,
sillä kaupungille aiheutui kampan­
jan järjestämisestä kustannuksia
useita tuhansia markkoja.
Maamme jätehuollon vuotuiset
kokonaiskustannukset ovat ainakin
noin 350 milj. markkaa hyötykäytön
ollessa verrattain vähäistä. Esim.
paperin talteenottoprosentti on vain
20 % luokkaa ja metalliromunkin
osalta olisi saavutettavissa suuria
säästöjä.
Päärakennuksen alakertaa voi­
daan käyttää kuvataiteen, arkkiteh­
tuurin. saariston kotiteollisuuden,
teollisuuden
erikoisvalmisteiden,
kuten lasin ja posliinin sekä histo­
riallisen esineistön näyttelytilana.
Sen suojissa voidaan järjestää neu­
vottelutilaisuuksia ja kulttuuritapah­
tumia. Se soveltunee m usiikkitilai-
suuksien, esim. kamarikonserttien
pitopaikaksi mm. Turun Musiikki­
juhlien yhteydessä.
Ulkotiloihin,
sisäpihalle ja puutarhoihin, voidaan
kesäaikana järjestää kuvanveisto-
näyttelyjä,
puistokonsertteja
ja
ehkäpä pienimuotoisia historiallisia
teatteriesityksiäkin. Kaiken toim in­
nan tulee olla valvottua ja sisään­
pääsymaksu peritään kuten mu­
seoissa ja erillismaksu erikoistilai-
suuksista.
Ehdotuksesta
kurssikeskuksen
perustamisesta Brinkhallin karta­
noon Kakskerta-seura toteaa, että
uusi rakennus syö kartanoraken­
nuksen ja puistojen entisöintiin tar­
vittavat määrärahat. Kalliin kurssi­
keskuksen
rahoittaminen
tuskin
mahtuu
kaupungin
lähivuosien
budjettiin ja lisäksi vaatimus, että
Sairaanhoito-
oppilaitosta
kiirehditään
Turkuun
Turun Sairaanhoito-oppilaitokses-
sa, jonka paikkaluku on 500, opis­
kelee jo 885 opiskelijaa.
Turun
kaupunki on varannut uutta sairaan­
hoito-oppilaitosta varten jo vuonna
1967 kooltaan 36 660 neliömetrin
tontin Petreliuksen asuntoalueelta,
mutta mitään muuta tällä sektorilla
ei ole päästy tekemään.
Turun
kaupunki kiirehtii sairaanhoito-oppi-
laitoksen rakentamista varsinkin,
kun huonetilaohjelma ja luonnos-
piirustukset on valtion taholta hy­
väksytty.
TURUN Konserttitalo oli vilkkaas­
sa käytössä viime vuoden aikana,
sillä kaikkiaan järjestettiin talon
suojissa 197 tilaisuutta, joista 83 oli
musiikkitilaisuuksia ja kokonaiskä-
vijämääräksi
muodostui
136 658
henkeä.
Järjestetyistä musiikkiti-
laisuuksista oli 38 Turun kaupun­
ginorkesterin ja musiikkilautakun-
nan järjestämiä ja 45 muiden jär­
jestämiä keskimääräisen yleisömää­
rän tilaisuutta kohden ollessa noin
724 henkeä.
Eniten järjestettiin
sinfoniakonsertteja, joita oli 23 ja
viihdekonsertteja, joiden määrä oli
20. Konserttitalon vuokratulot vuo­
delta 1974 ovat noin 108.000 mark­
kaa. Suurimpia muutos- ja korjaus­
töitä oli ilmastoinnin uudistaminen
sekä Oy Yleisradio Ab:ltä vapautu­
neiden tilojen kunnostaminen om­
pelu- ja talousammattikoulun ope­
tustiloiksi sekä musiikkilautakunnan
toimistotiloiksi.
Toim innanjohtaja
ILMARI RINNE:
Nuket
historian
elävöittäjinä
Turkulaissyntyinen nuk-
ketaiteilija Ester Railakka
asuu herttaisessa satumö-
kissään suurten kuusien
juurella Mietoisten kirkon­
kylässä. Tässä rauhalli­
sessa ympäristössä, hedel­
mäpuiden ja kukkien ym­
päröimässä mökissään hän
on asunut vasta kuusi
vuotta. Sitä ennen nykyi­
nen
” mäkitupalainen”
kierteli Suomea Lappia
myöten. Taitava ja näp-
päräsorminen
70-vuotias
nukketaiteilija on valmis­
tanut nukkeja lapsuudes­
taan asti.
noita-akka.
Onpa
Hakri-lirokin.
Mietoisten kunnan kolme sulkaa
merkitsevät kolmea Mietoisten kuu­
luisaa poikaa: piispa Maunu Tavast,
”Aboa vetus et nova”-teoksen v.
1700 kirjoittanut Taneli Juslenius ja
1600-luvun
valtiomies
Henrik
Klaunpoika Fleming. Historian kir­
joista tutut tyypit olivat "näköisen­
sä" n. 25 cm:n korkeina nukkeina.
Eräiden psykologien tilaamia tera­
peuttiseen työhön käytettäviä nuk­
keja oli myös runsaasti.
Turun Messuilla oli muutama vuo­
si sitten nähtävillä Ester Railakkaan
nukkeja, joista tehtiin monia tilaus-
pyyntöjä, mutta vain osa niistä voi­
tiin täyttää. Turun kaupungin his­
toriallinen museo on saanut joitakin
tilaamiaan Turun henkilöhistoriaan
liittyviä nukkeja.
Tekemättä on
kuitenkin esim. Pehr Brahe, jonka
pukujen tekeminen on aikaa vaati­
vaa. Puvussa on kuulemma 36 eri­
laista rusettia sen aikaisen puku-
muodin mukaisesti.
Ester Railakka työskentelee yksi­
nään. Nuoria apulaisia on tosin vä­
lillä ollut, mutta työn jatkajaa ei ole
vielä löytynyt. Vanhojen käsityön
perinteiden jatkajia ei yleensä enää
ole.
Eräillä paikkakunnilla on omat
nimikkonukkensa. Tavast, Juslenius
ja Fleming ovat Mietoisten tunnus-
nuket. Turulla ja Naantalilla on
omat nukkensa. Tämän kirjoittaja
kertoo lehtemme seuraavassa nu­
merossa suuritöisistä nukeista ” Sa­
von jääkäri ja hänen morsiamensa”
sekä Turun mamselista ja tädistä.
Löytyykö Turun seudulta vielä mui­
takin paikallisia nimikkonukkeja?
Kittilässä Ester Railakka aikoi­
naan johti seurakunnallista partio-
lippukuntaa, sekä erilaisia lapsi­
ryhmiä ja kerhoja. Lapset ovat tä­
näkin päivänä hänen sydäntään lä­
hellä. Lapset saavat tulla hänen
kotiinsa, jossa Ester-täti kertoo ja
esittelee
satuolentonukkejaan.
Esiintyessään kunnan kirjastossa
satutätinä,
hän esittelee sadun
henkilöt omatekoisilla nukeillaan.
Ester Railakka on niitä "vanhan
kansan" ihmisiä, joka ei ole nu­
keillaan rikastunut, mutta on toi­
meen tullut. Kerran Tyttöpartioliiton
silloinen johtaja, nykyinen YK:n
apulaispääsihteeri Helvi Sipilä oli
hänelle sanonut, että olisit m iljo­
nääri, jos olisit osannut myydä näi­
tä nukkejasi liikemiehen tavoin.
Nuket ovat hänelle kuitenkin suuri
rakkaus. Kysyntä on ollut niin run­
sas, että vain harvat ovat saaneet
tilaamiaan erikoisnukkeja.
Minkälaisia sitten ovat Ester Rai­
lakan nuket? Eivät mitään tavallisia
mollamaijoja ja
massatuotteita,
vaan kukin nukke on yksilö, hyvin
tunnettavissa oleva
historiallinen
henkilö. Näistä mainittakoon Kus­
taa II Adolf, August Ehrenswärd,
hakkapeliitta, roomalainen sotilas,
suojeluskuntalainen tai Lumikki ja
# Ester Railakan tekemät nykyisen asuinkuntansa Mietoisten vaakunan
kolmea sulkaa esittävät seudun historian kuuluisat miehet Henrik Klaun­
poika Fleming, piispa Maunu Tavast ja piispa Taneli Juslenius pienoisnuk-
keina. — Valok. Ilmari Rinne.
TURKU-SEURAN
S Y Y S J U H L A
Turun linnassa torstaina 30. 10. 1975 klo 19.
Ljput 7:_ johon sisältyy korvaus kahvista ja vaaterahasta.
ÅBO-SAMFUNDETS
HÖ S T F E S T
i Abo slott torsdagen den 30. 10. 1975 klo 19.
Biljetter 7:— inklusive kaffe och garderobsavgift.
I...,12-13,14-15,16-17,18-19,20-21,22-23,24-25,26-27,28-29,30-31 34-35,36-37,38-39,40-41,42-43,44-45,48-49,50-51,52