Turku la i s ia kuvata i te i l i jo i ta
III
GRA A F I K KO ja KUKK I EN MAALAR I
GR E T A S C H A L I N
+ Greta Schalin ripustaa näyttelyään Taidehalliin marraskuun 11. pnä 1975.
— Kuva: Hede Foto.
TAITEILIJAIN TALO
Puolalanmäen luoteis-länsirinteellä
on ALBATROSS, arkkitehti Fritjof
Strandellin luomus v. 1910. Se oli
sen ajan taloksi huomattavan kor­
kea, Läntisenkadun puolelta jopa
kahdeksankerroksinen. Rinne on
jyrkkä, sillä Puolalanmäen puolella
on vain viisi kerrosta. Tästä tuli
taiteilijoille mieluinen asuinpaikka,
sillä näköalaa on puistoon sekä
laajalle kaupungin laitamille asti.
Täällä yläkerroksen ateljeessa ovat
työskennelleet Aarre ja Wäinö Aal­
tonen, Ali Munsterhjelm, Santeri
Salokivi, Einari Wehmas, Hj. Löfman,
Greta ja Theodor Schalin, Hilkka
Toivola-Karpakka ja nykyään Wladi­
mir Goichman, jolle Greta Schalin
on luovuttanut ison ateljeen, tyy­
tyen itse pienempään.
Eteisaulassa on suuri Theodor
Schalinin maalaus, joka esittää kol­
mea naista, keskimmäinen teli­
neensä ääressä maalaamassa on
Greta Schalin nuorena aloitelevana
taiteilijana. Tässä etuhuoneessa on
myös pitkä sarja talon rouvan
etsauksia, joita hän teki ennenkuin
ryhtyi maalaamaan kukkia öljy-
väreillä.
Kaikissa huoneissa on taideteok­
sia, luonnollisesti paljonkin Theodor
Schalinin maalauksia, henkilökuvia,
maisemia ja veistoksia. Tyylikalus-
toja ja yksityisiä mielenkiintoisia
esineitä, perintöhuonekaluja, lahja­
esineitä, kirjoja — kaikkea mitä
kulttuurikotiin kuuluu.
80-VUOTTA TÄYTTI
GRETA SCHALIN
marraskuun 20 päivänä. Margareta
(Greta) Ester Ingeborg (o.s. Kegel)
on syntyperäinen turkulainen. Kun
kyselen
hänen
lapsuudenmaise-
miaan, saan kuulla, että ne ovat
meillä olleet yhteiset, tietämättäm-
me, Heikkilänkadun ja Rauhankadun
seutuvilla.
Niinpä
muistelemme
Rauhankadun kalliota ja vosikka-
hevoslaidunta sekä Heikkilän Mylly-
mäkeä, jossa todella vielä vuosi­
sadan alkaessa oli puusta raken­
nettu tuulimylly, muistelimme patte-
rinrantaa, jossa kävimme uimassa,
Ruissaloa ja Muhkurin viidakkoa.
Näistä ajoista on kulunut 70 vuotta.
Jo kouluaikanaan Heurlinin tyttö-
koulussa oli tuleva kukkamaala-
rimme kiinnostunut kasveista, eikä
tuo m ielenkiinto ole laskenut, sillä
täällä vanhuudenkodissa on paljon
kasveja. Luulisi niiden hoitamisen
olevan työlästä 80-vuotiaalle, mutta
eipä siltä näytä. Taiteilijan työ pitää
ihmisen virkeänä ja työkykyisenä.
Oman osansa tähän toimeliaisuu­
teen on antanut myös työskentely
kesäasunnolla Paraisilla.
KUVATAIDE
otti haltuunsa Greta Kegelin. Hän
kävi Turun Taideyhdistyksen Piirus­
tuskoulun 1915— 18. Opettajina oli­
vat Salokivi, Ungern ja Schalin.
Joutuipa Greta olemaan viimeksi
mainitun sijaisenakin anatomiassa,
ja se olikin vaikeata, kun hänen
suomenkielentaitonsa ei ollut oikein
sujuvaa. Piirustuskoulun kevätnäyt-
telyssä oli hänellä vain akvarelleja,
joita hän teki vielä kouluvuosien
jälkeenkin.
Kun sitten tuli avioliitto, ja lapset
olivat pieniä, alkoi etsaus kiinnos­
taa. Se oli olevinaan sellaista ilta-
näpertelyä, jonka voi keskeyttää
koska vaan. Usein kävi kuitenkin
niin, että kun lapset nukkuivat, nu­
kahti äitikin päivän vaivoista uupu­
neena. Monilla miehensä kanssa
tekemillään ulkomaanmatkoilla kas-
voi kiinnostus grafiikkaan, varsinkin
etsaukseen, johon vanhat kadut ja
rakennukset antoivat virikkeen.
Akvarelleja syntyi kuitenkin edel­
leen ja kun kukat alkoivat kiinnos­
taa piti siirtyä öljyvärien käyttöön.
Akvarellisteja on vähän, sillä tek­
niikka ei ole helppoa. Siirtyminen
öljyvärien käyttöön, tuottaa ensin
vaikeuksia, vaikka vielä vaikeampaa
on öljymaalarin siirtyä kevyeen vesi-
värimaalaukseen.
Jatkuvan työs­
kentelyn avulla alkoivat kuitenkin
rehevät kukkakuvat syntyä, nuo
teokset, joita on hyvin monessa
turkulaiskodissa.
Muiden mukana otti Greta Scha­
lin osaa yhteisnävttelvihin vuodesta
1919 alkaen. Ensimmäinen vksitvis-
nävttelv oli vasta 1975. Graafikoiden
näyttelyissä oli hän mukana Mos­
kovassa 1934, Riiassa 1935. Pra­
hassa ja Bratislavassa sekä Saksan
22 kaupunaissa 1936, Kööpenhami­
nassa, Budapestissa ja Wienissä
1937, Lontoossa 1938 ja Oslossa
1946.
MUISSA MAISSA
Kun oli avioliitossa sellaisen kuvan­
veistäjän, maalarin ja taiteentuntijan
kanssa kuin Theodor Schalin oli,
tulivat ulkomaanmatkat hänen kans­
saan hyvin antoisiksi. Oli luonnol­
Greta Schalin:
Ranskalainen
ikkuna, akvatinta 1936.
lista, että he kulkivat matkoillaan
museosta toiseen.
— Erityisesti jäivät mieleen Firen­
zen museot. Minusta ne ohittivat
Pariisinkin hienot kokoelmat. Siena
jäi mieleen pienenä viehättävänä
kaupunkina, muistelee Greta Scha­
lin Italian matkaansa. Saksasta tule­
vat esille Kaiser-Friedrich-museumin
suuret kokoelmat. Hampurissa kävi
Theodor Schalin eri kouluissa sti­
pendiaattina
piirustuksenopettajan
ominaisuudessa. Dresden ja Münc­
hen kuuluivat myös matkasuunnitel­
miin v. 1929.
Silloin, kuten myöhemminkin, oli­
vat pohjoismaat jo kielensäkin puo­
lesta erittäin läheisiä ja miellyttäviä
kohteita, varsinkin matkalla v. 1953,
joka ulottui Kööpenhaminan kautta
Pariisiin.
Greta Schalin ei ole hakenut
opintomatka-apurahoja, mutta on
saanut kuitenkin Löfgrenin apura­
han 1937. Taiteilijaeläke myönnettiin
hänelle 1976.
VAIKUTTEITA
antoivat luonnollisesti monet rikkaat
ulkomaanmatkat ja aviopuolison lä­
heinen suhde taidemaailmaan. Greta
Schalin on aina rakastanut impres­
sionisteja sekä myös hollantilaisia
mestareita.
Vaikka
abstraktinen
taide ei ole suinkaan halveksitta­
vaa, koska se saattaa sisältää som-
mittelullisia kauneuksia, yhtyy haas­
tateltavani kuitenkin englantilaiseen
Morrisiin, joka osoittaa, että länsi­
maisessa taiteessa on vuosisadan
vaihteen jälkeen tapahtunut sama
kehitys kuin lasten taiteessa, mutta
päinvastaiseen suuntaan: taide oli
vuonna 1900
kuusitoistavuotiaan
tasolla. Kleellä ja Mirolla on tyylilli­
set vastineensa neli-viisivuotiaiden
parissa,
Mondrianin
geometriset
kuviot kuuluvat kolmen vuoden
ikään ja tasistien abstraktiot muis­
tuttavat kaksivuotiaitten töherryksiä.
NÄYTTELY 1975
oli varsinainen yksityisnäyttely, mo­
nien taiteen ystävien toivoma ja
odottama. Nimim. U 11i s kirjoittaa
siitä AU:ssa: B lo m s te r p r a k t
i K o n s t h a lle n :
— "Men några problem har det
inte varit för henne att fylla hela
Konsthallen med sin verk. — Och
nästan alla har hon målat under
senaste sommars lopp. — Greta
Schalin började redan på 1920-talet
med att måla akvareller. Sedan
tröttnade hon på det och gav sig
i kast med grafik. Och till slut över­
gick hon till oljemålning.
— ”Jag steg hellre åt sidan när
jag märkte att mina målningar inte
riktigt passade ihop med de moder­
na målningarna", förklarade Greta
Schalin.
Men på utställningen är också
ett tjugotal av Greta Schalins ets­
ningar. De är gjorda på 40-talet."
Osmo L a in e kirjoittaa näyttelystä
TS:ssa:
— ” Turun Taidehallissa on avoin­
na Greta Schalinin kukkakuvia
esittelevä näyttely. Greta Schalin on
yksi ahkerimpia
maalareitamme,
vaikka hänen ensimmäinen yksityis­
näyttelynsä sattuukin vasta nyt.
20- ja 30-luvun vaiheilla Greta
Schalin harrasti uutterasti grafiik­
kaa. Hänen työskentelynsä kohdis­
tui etsaukseen ja erityisesti hän
syventyi viivaan ja sen m ahdolli­
suuksiin. Tähän hänellä olikin kaik­
ki edellytykset, sillä grafiikka vaatii
yleensäkin hyvän piirustustaidon ja
viivaetsaus, radeeraus, erittäinkin.
Näyttelyssä on mukana muutama
etsaus, paitsi m ainituilta kymmen­
luvuilta, myös 40-luvulta.
Näyttelyn pääpaino on maalauk­
silla, joita Greta Schalin on kuluvan
vuoden aikana tehnyt ahkerasti.
Kukat ovat innoittaneet häntä aikai­
semminkin niin, että häntä on sa­
nottu Turun kukkamaalariksi, mutta
viime kesä vie luultavasti voiton
kaikesta ennen nähdystä. Paitsi
I...,22-23,24-25,26-27,28-29,30-31,32-33,34-35,36-37,38-39,40-41 44-45,46-47,48-49,50-51,52-53,54-55,56-57,58-59,60-61,62-63,...66