Dosentti
TA U N O PERÄLÄ:
Kupittaan lähteen vesi
Turun seurapiirien juomana
■ TU R U N Tuom iokirkon pääkuorissa on suunnilleen sata
vuotta sitten valm istunut Robert W ilhelm Ekm anin seinä­
m aalaus, joka esittää täydessä kirkollisessa juhlapuvussa
olevaa piispa Henrikiä kastam assa suom alaisia pakanoita
kristinuskoon. Teos on syntynyt niiden käsitysten pohjalta,
jotka olivat vallitsevina Ekm anin suorittaessa m aalaustyön­
sä: suom alaiset pakotettiin ottam aan vastaan kristinusko
Ruotsin kuninkaan Eerikin johtam an ristiretkiarm eijan voitet­
tua heidät. Pakkokastam inen tapahtui Kupittaan lähteellä.
TÄMÄ tarina, joka on osoittau­
tunut hämmästyttävän sitkeähen­
kiseksi, on itse asiassa syntynyt
verrattain myöhään, vasta 1600-lu-
vulla. Vanhassa Turun Akatemias­
sa 1600-luvulla opiskellut ruotsa­
lainen ylioppilas Petrus Gyllenius
ei m ainitse päiväkirjassaan Henrik-
piispaa kertoessaan juhannuksen
vietosta Kupittaalla. Hän kertoo,
miten paikalle oli tullut paljon
nuorta väkeä kaupungista uhraa­
maan lähteelle, joka oli nimeltään
P. Johanneksen lähde tai Kupit­
taan lähde.
MUITA tietoja Kupittaasta uhri-
lähteenä ei ole. Nähtävästi kysy­
m yksessä olivat hyvin vanhat pe­
rinteet.
Gyllenius
kertoo näet
edelleen, että joitakin aikoja en­
nen hänen Turkuun tuloaan koko
Turun kaupungin väki oli kokoon­
tunut lähteen äärelle, sytyttänyt
tulia ja uhrannut lähteeseen. Vas­
ta kaupungin maistraatin puutut­
tua asiaan tapa saatiin loppu­
maan. Luultavasti turkulaiset jat­
koivat tuolloin vielä pakanuuden
aikaisia perinteitä.
LÄHTEEN VIEREEN
SAIRASTUPA
SAMAISELLA
1600-luvulla
Kupittaan lähde sai uutta merki­
tystä. Turun Akatemian lääketie­
teen professori Elias Tillanz katsoi
Kupittaan lähteellä olevan terveyt­
tä tuottavia vaikutuksia. Niinpä
hänen aloitteestaan lähteen vie­
reen rakennettiin sairastupa spi­
taaliin sairastuneita varten, lepro-
sorium . Varmaa ei ole, onko sai­
raita Kupittaalla koskaan hoidettu.
Joka tapauksessa jo 1708 päätet­
tiin sairaalaksi rakennettuun ra­
kennukseen sijoittaa kaupungin
köyhät. Kun rakennus oli saatu
uuteen tarkoitukseensa kunnoste­
tuksi, Turkuun levisi rutto ja köy­
häintalo m uuttui ruttosairaalaksi.
SUUREN pohjan sodan jälkeen
Kupittaan lähdettä ruvettiin käyt­
tämään terveyslähteenä. Vuonna
1758 kaupungissa käynyt m atkaili­
ja Abraham Hülphers kertoo käy­
neensä Kupittaan terveyslähteellä.
Säännöllinen vesihoito oli siellä
aloitettu professori Herman Spö-
ringin toim esta. Lähteen viereen
oli rakennettu tilavahko rakennus
kylpylävieraita varten. 1700-luvun
loppupuolella käynnit juomassa
Kupittaan lähteen vettä kuuluivat
kiinteästi Turun johtavien seura­
piirien elämään.
KYLPYLÄKULTTUURIN
KUKOISTUS AIKA
VARSINAISEN
loistokautensa
Kupittaan terveyskylpylä eli 1800-
Iuvulia, samoihin aikoihin jolloin
Helsingin Kaivohuoneen ym pärille
keskittynyt seuraelämä oli vilk­
kaim m illaan. Syynä kylpy läkult-
tuurin
kukoistukseen 1830- ja
1840-luvulla oli se, että vallitseva
poliittinen järjestelm ä, Nikolai l:n
aikainen taantum us, ei suosinut
ulkom aanm atkoja. Kun pietarilai­
nen ylim ystö ei päässyt huvittele­
maan Länsi-Euroopan terveysläh-
teille, se suuntasi kulkunsa Suo­
meen. Ymmärrettävää on, että
useimmat
maahamme tulijoista
suuntasivat kulkunsa suuriruhti­
naskunnan pääkaupunkiin. Puhee­
na olevan ajan sanomalehdissä
julkaistut kylpyvieraiden luettelot
kertovat, että myös Turkuun riitti
väkeä keisarikunnasta.
Tauno Perälä
• Kupittaan juhlasalirakennus tuhoutui maan tasalle talvisodan pom m i­
tuksissa. Jäljelle jäi vain kahdeksankulmainen lähdepaviljonki, josta ku­
vamme. Teoksessaan "Muuttuva kaupunki” toim ittaja Harri Kalpa m ainit­
see, että sisältä "Paviljongin katto on taivaansininen ja täynnä tiheään si­
roteltuja kultaisia tähtiä. Seinää kiertävät ruskeat friisit, ja telttakaton
kulmista mustaksi maalattujen puolikolonnien kohdalta nousevat friisiko-
risteiset kattokaaret, jotka katon laessa yhtyvät lehtiaiheeseen koristee­
seen". — Kuva: Ilmari Rinne.
KUPITTAAN
lähteellä vietetty
elämä alkoi hiljentyä 1800-luvun
loppupuolella. Kaupungin herras­
väki alkoi kesäisin hakeutua huvi­
loihinsa, Ruissaloon ja muualle.
Kupittaan
kylpylän rakennukset
m uuttuivat kaupungin alempien
kansankerrosten huvittelupaikaksi.
Kylpylä m uuttui saunaksi, kaivo-
huone, jonka tarina päättyi vasta
talvisotam m e
pom mituksissa,
m uuttui tanssipaikaksi.
Monien
kesäjuhlien pitopaikkana Kupittaan
kenttä toisinaan keräsi piiriinsä
kaupungin koko väestön. Kupit­
taan puistosta alkoi myös Turun
yleisurheilun harrastus. Kaupungin
ensim mäiset
yleisurheilukilpailut
pidettiin siellä jo 1891, aikaisem­
min siellä oli kerran kesässä jär­
jestetty voim isteluharjoituksia.
KUPITTAAN SEUDUT
TAISTELUPAIKKANA
KUPITTAAN seudut olivat 1500-
luvulla pari kertaa myös taistelu­
paikkana. Kalmarin unionin lop­
puaikana Turun linna oli vielä
Tukholman kukistum isen jälkeen­
kin yksi tanskalaisvallan tukikoh­
tia.
Sitä valloittamaan Kustaa
Vaasa lähetti sotajoukon Eerik ja
Iivar Flem ingin johdolla. Nämä
suorittivat m aihinnousun puolisen
penikulmaa Turun eteläpuolella ja
etenivät sen jälkeen kohti kaupun­
kia. Kupittaalle oli junkkeri Mau-
ritz
Oldenburgilainen
asettanut
joukkonsa asem iin. Syntyneessä
taistelussa tanskalaiset kärsivät
tappion ja vetäytyivät Turun lin­
naan.
TOISEN kerran Kupittaa joutui
sotanäyttämöksi 1597 Sigismund-
kuninkaan ja Kaarle-herttuan val­
tataistelun
aikana. Turkulaisten
pysyessä
uskollisena
Puolassa
oleskelevalle kuninkaalle saapui
Kaarle-herttua
itse
maahamme
alistaakseen uppiniskaiset suom a­
laiset kuuliaisuuteen. Kaarle nousi
maihin Ispoisten kartanon rannas­
sa, Ruskiakallion luona ja kulki
sen jälkeen Kupittaalle. Siellä hän
tapasi
Suomen
käskynhaltijan,
Arvid Stàlarm in, joka oli saapunut
paikalle neuvottelemaan. Yllättäen
herttua kuitenkin m uutti rauhalli­
sen neuvonpidon taisteluksi. Stå­
larm vetäytyi kohti Hämeenlinnaa,
Kaarle puolestaan ryhtyi piirittä­
mään Turun linnaa.
YRJÖ Koskinen kertoo Suomen
historiassaan piispa Henrikin kas­
taneen
suom alaisia
"Kupitsan"
lähteellä. Kupittaan nim i onkin
haluttu asettaa yhteyteen venäläi­
sen, kauppiasta merkitsevän sa­
nan kanssa ja sen perusteella on­
kin väitetty Kupittaan olleen venä­
läisten kauppiaiden varastopaikka­
na. Kysymys lienee kuitenkin sa­
tunnaisesta
nim iyhtäläisyydestä,
vaikka kieltäm ätöntä on, että Nov­
gorodin kauppiaat suorittivat mat­
kojaan Itämeren länsiosiin saakka
juuri ennen Suomen historiallisen
ajan alkam ista.
MYÖHEMMÄT
kielitieteilijät
asettavat Kupittaan nimen, joka
vuoden 1423 paikkeilla syntynees­
sä asiakirjassa kirjoitetaan m uo­
dossa "Kupitza” , yhteyteen Viros­
sa esiintyvät kupits, kupats, ku-
pets -sanojen kanssa, jotka mer­
kitsevät rajakumpua, kivipyykkiä.
Liivinkielen sana kuppité tarkoittaa
samaa, kuten venäjän sana kopit-
sa. Ehkä Kupittaan nimi johtuukin
jostakin vanhasta rajamerkistä, ai­
van samalla tavalla kuin nimi
Samppalinna johtuu rajapyykkiä
merkitsevästä sammas -sanasta.
Asia vaatisi lisäselvityksiä, olisi
pystyttävä toteamaan, mikä raja
Kupittaan mäellä joskus on ollut.
Vanhin selitys Turun kaupungin
rajasta on vasta vuodelta 1530.
Silloin raja Kupittaan suunnalla oli
samassa paikassa, m issä se oli
ennen vuoden 1939 esikaupunkllil-
tosta,
Uudellemaalle
johtavan
maantien varressa sijaitsevassa
Ryövärivahassa. □
I,II-1,2-3,4-5,6-7,8-9 12-13,14-15,16-17,18-19,20-21,22-23,24-25,26-27,28-29,30-31,...66