Kuvaker tomus Turusta
j a turkulaisista
Kaarlo Koroma
M ajuri KAARLO KO RO M A tu li
ylio p p ila a k s i 29. Käynyt K adetti­
ko ulu n 30— 32. Vapaa taidekoulu
47— 48. Jo sitä ennen teoksia
n ä ytte illä Turussa 36 ja H e lsin gis­
sä 38. O sa llistu n u t Turun Tai­
d eyhdistyksen
n äyttelyihin,
sa­
m oin Turun T a iteilijaseuran, N uor­
ten n äytte lyih in , STY:n Finlandia-
näyttelyyn, STS:n, S TA:n, TM L:n
sekä m o n iin u lkom . näyttelyihin.
Teoksia eri kokoelm issa. Taide-
lehden to im itta ja 59— 69. Useita
taide tta koskevia ju lka isuja. H uo­
m attava asem a eri ta ite ilija jä rje s­
töissä sekä Suom essa että ulko ­
m ailla.
Viljo Syrjämä
Taidem aalari VILJO SYRJÄM Ä
erosi ko ulu sta jo III : Itä 1931. Hän
kävi e nsin Turun P iiru stusko u lua
31— 33 ja sitten Suom en Taidea­
katem ian
koulua
33 — 38.
O m a
n äyttely Turun Taidem useossa 51.
T o im i O ripään Y hteiskoulun p ii-
ru stuksenopettajana. □
ENSIO HARNI
U seita vuosia valm iste illa o llu t
uusi kuvateos Turusta ilm estyi
vih do in kin hyvissä ajoin ennen
kaupungin juhlavuoden päättym is­
tä. E dellisen kuvateoksen, jossa
o li ainoastaan 49 kuvaa, ilm esty­
m isestä e hti jo kulua seitsem än
vuotta. U udessa teoksessa on 436
nelivärikuvaa ja sivuja 175. Kau­
pungin 750-juhlavuoden kunniaksi
va lm istu nu t teos Turku-Ä bo —
Aboa vêtus et nova, kuvakertom us
Turusta ja tu rkulaisista , on upea
ja so pii e rinom aisesti m yös arvok­
kaaksi lahjaksi.
V altionarkeologi C. J. Gardber-
gin, Turun h istorian e riko istu n ti­
jan, alkupuheenvuoro valottaa 750-
vuotiaan
kaupungin
historiaa.
Kuvateoksen tehtävänä taas on
kertoa nykypäivän Turusta. Tässä
on m yös o n n istu ttu , vaikka kuvien
valinta antaakin aiheen erilaisille
m ie lip ite ille ja oikeu tetu lle arvos­
telullekin .
Tässäkin teoksessa on turku­
laisten arkinen aherrus ja työ jää­
nyt aivan liian vähälle huom iolle.
Sam a puute on o llu t todettavissa
m yös Turku-elokuvissa. Näin siitä
huo lim atta, että työ on o llu t ja on
edelleenkin se kivijalka, jo lle kau­
punkia on rakennettu ja jo lle sitä
jatkossakin voidaan rakentaa. Yli
400:sta kuvasta o lis i voitu jo itakin
karsia ja varata tila a kertom aan
turkulaisten arkisesta aherrukses­
ta.
S ivulla 79 kuvatekstissä m aini­
taan K auppatorilla järjestettävistä
H eikinm arkkinoista. M ihin unohtui
p erinteellinen Turun päivä, joka
ensi vuonna järjestetään 20. ker­
ran? S ivulla 153 kuvateksti kertoo,
että R uisro ck-fe stivaa lit ovat s iir­
tym ässä historiaan. O nkohan k ii­
reh ditty tapahtum ien edelle?
U usista asum alähiöistä teos an­
taa värikkään kuvan. M ihin unoh­
tuivat
N um m enm äen,
Portsan,
R aunistulan ja m uiden vanhojen
asuntoalueiden näkym ät? N iillähän
on tärkeä m erkitys Turun h isto ­
riassa ja kerrottaessa nykypäivän
Turusta.
Teoksen kuvat on o te ttu kuuden
vuoden
aikana
vuosina
1974— 1979. K uvauksesta vastaa­
vat Pentti A. Saarinen ja M arkku
V uorim aa.
M uut
kuvaajat
ovat
Kenji
F ujim ora,
Pekka Hurm e,
Esko Järvinen, K unto Lum ikukka,
Vesa M ikkonen, Erkki Paakki ja
Teppo U im onen.
Teoksen,
jo ta
on
painettu
10 000 kappaletta, ovat kustanta­
neet Turun kaupunki ja Turun
K ansallinen K irjakauppa Oy kau­
pungin varatessa 5 000 kappaletta.
K okonaiskustannukset
ovat
yh­
teensä 590 000 m arkkaa. Teoksen
hinta on 125 m k, ja sitä on saata­
vana kahdessa asussa, joissa to i­
sessa ovat kielinä suom i-ruotsi-
e nglanti ja toisessa saksa-ranska-
venäjä.
K uvateostoim ikunnan
puheen­
johtajana on o llu t V äinö J. Leino
ja sihteerinä Raim o H elm inen se­
kä jäseninä Taisto Alaniva, O lli
K estilä, Jarm o Korhonen, Eva-Lii-
sa M akkonen, Seppo N urm i, Erkki
N urm ela, Dagrun S irén ja Kari
V eijonen. □
EINO LEHTINEN
TUKKU-SEURALTA
SAA OSTAA
Turku-seura on vuosien kuluessa p yrkin yt hankkim aan o m a to i­
m ista tie tä m yös varoja toim innalleen. O lem m e om issa tila is u u k ­
sissam m e m yyneet ja välittäneet eräitä eriko istarvikke ita. Joulun
lähestyessä voivat jäsenet hankkia m yös pukin ko n ttiin tai its e l­
leen esim . seuraavia kirjoja, kuvia ja tarvikkeita:
Turun 1850-luvun kuvia p ostiko rttisa rjo in a
6:-
Turun 1850-luvun kuvia irto lito g ra fio in a
10:-
Turun 1850-luvun kuvia sam at kehystettynä
30:-
Turku-levyjä
10:-
"K o p um pu la flika jokke p u to s"-ka skukirjo ja
30:-
” P ortsalainen", runoja ja kuvia P ortsasta
30:-
Suom en Turku, vanhoja irtonum eroita
2:-
Suom en Turku, sid o ttu ja vuosikertoja
Suom en Turku, tilaukset 1980
25:-
Tilaukset m ielu im m in p o stiko rtilla tai kirjeitse .
Eduskuntakysely
Ingmanin talosta
• 1700-luvun lo pp u pu olisko lla rakennetun Ingm anin talon Ja siihen liitty ­
vät kaksi m uuta rakennusta on Oy. Ingm an Ab:ltä ostanut Varslnals-Suo-
men A suntokeskus Oy, joka on aloitta nu t rakennuksen korjaustyöt, Joista
suunnitelm an on laatinut arkkitehti B enito Casagrande. — Kuva: Ilm ari
Rinne.
■ Turun läänin eteläisen vaalipiirin kansanedustajat Ilkka
Kanerva, Pekka V ennam o, Eeva Kuuskoski-Vikatm aa, Anna-
Liisa Jokinen, Arto Lam pinen, Ensio Laine, M ikko Rönn­
holm , Jacob S öderm an, Tapio H olvitie, Sauli H autala, Lauri
P alm unen, H eikki Perho, Heli A stala ja Paula Eenilä tekivät
lokakuussa eduskuntakyselyn Ingm anin talon suojelua kos­
kevassa asiassa.
K ysym ys ku u lu i: M ihin toim e n ­
p iteisiin h a llitu s aikoo ryhtyä suo­
jellakseen Turussa olevan Ingm a­
nin talona tun n etu n 1770-luvulta
olevan rakennuksen h istoriallise t
arvot?
K yselyn peruste lut olivat seu-
raavat:
Ingm anin talo sijaitsee Turussa
Linnankadun varrella 3 945 m J:n
suuruisella to n tilla , joka on yh te i­
som istuksessa. Ingm anin talon ra­
kennutti
kellarim estari
Sejpell
1770-luvulla,
m utta rakennuksen
kellarit ovat paljon vanhem pia.
Rakennuksen nykyinen jugend-ul-
koasu on a rkkite hti A. S trandellin
suunnittelem a.
Alkuaan rakennuksen alakerras­
sa on to im in u t krouvi ja yläkerras­
sa on p ide tty konsertteja ja järjes­
tetty tea tteriesityksiä.
Talo on
m yös m onien kuuluisuuksien koh­
tauspaikka, sie llä ovat tavanneet
toisensa m uiden m uassa R uotsin
kuningas K ustaa IV A do lf ja Venä-
hän tsaari A leksanteri I. Ingm an-
suvulle talo s iirty i viim e vuosisa­
dan lo pu lla liik e - ja a suin tilo iksi.
Turun sydänalueen jokirannan
m aisem aan kuuluva Ingm anin talo
on o llu t tyh jillä ä n jo viitise n vuot­
ta. M useovirasto on esittä n yt to i­
vom uksen, jonka m ukaan kaupun­
gin tu lis i entistä ä täm ä suoje lta ­
vaksi m äärätty rakennus. V altio ei
ole luvannut varoja talon korjaa­
miseen eikä korkein oikeus ole
katsonut m ahdolliseksi tontin yh ­
teisom istuksen purkam ista.
Lääninhallitus määräsi vuonna
1975 Ingm anin talon suojeltavaksi.
O petusm inisteriö pyysi viim e ke­
väänä Turun kaupungilta lausun­
toa suojelun toteuttam isen m ah­
dollisuudesta, jo llo in Turun kau­
punki
ilm o itti kesällä suojelun
välttäm ättöm yydestä sekä halus­
taan ostaa rakennus m ikäli ope­
tusm in isteriö osallistuu kunnosta­
m iskustannuksiin. Turun kaupun­
gin m ittausosaston arvion mukaan
Ingm anin 1,25 m iljoonan markan
hintapyyntö o li kohtuullinen. K or­
jauskustannuksiksi arvioitiin 6— 9
m iljoonaa markkaa.
Turun kaupunki ei ole ostanut
Ingm anin taloa, joten kaupungin
m ahdollisuudet vaikuttaa tulevai­
suudessa talon kohtaloon ovat vä­
häiset. Vaikka kiinteistön om ista ­
jaa sitovatkin tarkat suojelum ää­
räykset, joiden mukaan rakennuk­
seen kohdistuvat purkam is- ja ra­
kentam istoim enpiteet
voidaan
suorittaa vain m useoviraston lu­
valla ei yksityise ltä om istajalta ole
kuitenkaan m ahdollista vaatia sel­
laisia entistä m isto im e np ite itä kuin
ju lk is ilta viranom aisilta. □
Nappula­
liigan
palloilua
20 . vuotia
Turkulainen
u rh e ilu to im itta ja
Reino Linkosaari on k irjo itta n u t
kirjasen Suom en N a pp u laliig aliiton
20-vuotisesta toim innasta.
K irja on h is to riik k i ja tila sto ko -
koelm a nappulapalloilusta. S iitä
käy se lville, että esim . tänä vuon­
na N appulal iig a liitto o n kuuluu 141
jäsenseuraa,
jo tka
jakaantuvat
seitsem ään
alueeseen.
N äistä
Turun alueella on 27 seuraa ja
Turussa 4 jäsenseuraa.
Kirjaa lukiessa totean m ielihyvin
satapäisen a ikuiste n , p alloilusta
kiinnostuneiden
henkilöiden
va­
paaehtoisen palvelutyön järje ste ­
lyissä, peleissä tai tukielim issä .
Tämä varhaisnuorison palloiluh ar-
rastus on sam alla hyvää n uo riso ­
kasvatusta,
jossa
harrastusväli­
neenä on pallo. Kun tiedetään, e t­
tä nuorten viehtym ys säkkeihin on
suuri, ja lkapalloporukat tarjoavat
toveripiirejä, hyvää liikun taa ja
tervehenkistä nuo riso toim in ta a .
Toim itta ja Reino Linkosaari on
itsekin innokas nappulaliigan ve­
täjä ja kuuluu Suom en N app u lalii-
g a liitto ry:n johtokuntaan.
H isto riikki on hyvin teh ty ja ti­
lastot selventäviä. □
ILM AR I RINNE
Kunnäet
tämän merkin,
olet tekemisissä
kuntourheilun
kanssa.
Suomien
Ku ntourheilul iitto r.y.
I...,4-5,6-7,8-9,10-11,12-13,14-15,16-17,18-19,20-21,22-23 26-27,28-29,30-31,32-33,34-35,36-37,38-39,40-41,42-43,44-45,...70